Haiti on ollut viime aikoina kovasti esillä televisiossa, ikävä kyllä erittäin surullisissa puitteissa. Haiti ja haitilaiset tarvitsevat apua, onneksi sitä myös maailmalta löytyy.  Itse kuulin ideasta laittaa viikonlopun juomarahat haitilaisille jolloin itse pidetään alkoholiton viikonloppu. Mielestäni ihan mielenkiintoinen idea ja pistinkin omat avustusroposeni välittömästi avustustilille.

Iltasanomien "uutinen" kertoo seksin merkityksestä miehen terveyteen.  Pitää siis laittaa porakoneet ja muut lelut kerran viikossa syrjään ja ottaa vaimo viereen ja vähän hoitaa parisuhdetta. Ei ollenkaan hullumpi idea, vaikka näitä iltalehtien enempi ja vähempi huuhaa-artikkeleita nyt tulee viikossa tusinoittain.

Uutiset tuputtavat Keskustan puheenjohtajakilpailua. Väyrynen vai Kiviniemi - siinäpä vaikea kysymys - voiko Aku Ankkaa äänestää, tai kirkkovenettä?

 

Kävin eilen Clas Ohlssonilla ostoksilla. Ostin askelmittarin, Asaklitt  -merkkisen, joka näyttää askelten määrän, edetyn matkan ja jossa on vielä hälytin joka päästää kovan parkaisun jos vedän laitteesta roikkuvasta narusta. Kaiketikin sillä on tarkoitus pelästyttää mahdollinen päällekarkaaja.

Pistin laitteen vyölle heti kaupassa ja lähdin kävelemään seuraavaa kauppa kohti. Laskin mielessäni askeleita reippaasti kävellessäni. 600 askeleen jälkeen vilkaisin mittaria, se näytti vain alle 500 askelta. Tuhannen askeleen jälkeen laite näytti yli 20% vähemmän askeleita kuin mitä olin ottanut. Ja joskus se tuntui lakkaavan kokonaan laskemasta.

Niinpä tuli eteen käyttöohjeen luku sekä vertailu toiseen, Omron Walking Style 2 -mittariin.

Asaklitt WC-043

Myyntipaikka on siis Clas Ohlsson, tuotenumero 34-8544. Laitteessa on herkkyyssäätö, jonka säädin kaikista herkimmälle koska kävellessä mikään muu herkkyyden asento ei saanut laitetta reagoimaan ollenkaan. Laite osaa näyttää kulutetut kalorit, välimatkan ja ajan (ajastin). Laite on erittäin herkkä asennolle, se toimii vain tietyssä asennossa vyöhön kiinnitettynä ja vaatii selkeän tärähdyksen joka askeleella. Tämä johtaa siihen että normaalissa rauhallisessa kävelyssä se reagoi helposti vain sen jalan askeleeseen jonka puolella se vyötäröllä on. Reippaassa kävelyssä se reagoi myös osaan 'toisen jalan' askelista mutta näyttää silti koko ajan vähemmän kuin todelliset askeleet. Juostessa tärähdys on suurempi, joten laite saattaa toimia juostessa paremmin.

Omron Walking Style II

Tämä Omron Walking Style II mittari on ostettu Anttilasta mutta niitä myydään suuressa osassa tavarataloja ja urheiluliikkeitä. Hinta on yli nelinkertainen Asaklittiin verrattuna, saako korkeammalla hinnalla tarkempaa mittausta.

Ensimmäinen vaikutelma Omronista paketista purettaessa on luotettavamman ja kestävämmän oloinen kuin Askalittissa. Molemmissa laitteissa on samat perusnäytöt, Omronissa lisäksi viikon muisti josta voi tarkistaa seitsemän viimeisen päivän askelmäärän jälkikäteen.

Testausta

Omron on panostanut kiihtyvyysanturitekiinkkaan ja sen huomaa. Ensimmäisessä testissä kävelin reippaasti pientä muovikassia kantaen 1300 askelta ja laite näytti askelmääräksi 1294. Olin kahteen otteeseen joutunut pysähtymään liikennevaloihin ja lisäksi lopussa nousin hissillä kerrostalon yläkerroksiin, joten muutaman askeleen puuttuminen menee hyvin sen piikkiin että muutama askel oli varsin puolittainen kun pysähdyin tai vain siirryin paikallani rauhallisesti. Vyölläni oli tällöin kiinni myös Asaklitt, joka oli kai suuttunut siitä että testasin samaan aikaan kahta mittaria koska se näytti 1300 askeleen matkalla vain 24 askelta. Se siis lakkasi reagoimasta täysin.

Eilen, kävellessäni töihin, kupeellani oli ohjeen mukaan asennettuna molemmat mittarit. En laskenut mielessäni askelia, mutta työmatkani pituus on noin 2 km. Lähtiessä molemmat näyttivät nollaa, perillä Omron näytti 3186 askelta, joka 70cm askelpituudella tekisi 2230m ja Askalitt 1340 askelta, eli 938 metriä. Melkoinen ero, sanoisin. Matkalla nousin/laskeuduin 6 kerrosta rappusia joten Omronin lukema on luultavimmin melko tarkkaan oikea ja Asaklittin lukema aivan sieltä jostakin.

Tänään tulin saman työmatkan kävellen, Omronin mittari talvitakin rintataskussa. Asaklittin olin jo jättänyt kotiin lojumaan. Nyt Omronin mittari näytti työmatkalle 2964, eli jonkin verran vähemmän kuin eilen. Rintataskusijoitus ei varmaan ole aivan niin helppo askeleen mittaamiselle mutta yllättävän lähelle vyökiinnitystä Omron tälläkin kerralla pääsi. Todellisia askeleita nimittäin luultavasti tuli vajaa sata vähemmän kuin eilen sillä oikaisin tänään pikkuisen yhden kulman kohdalla.

Summa Summarum

En voi suositella kenellekään kävelijälle tätä Asaklitt kävelymittaria edes leluksi. Juoksijalle sopivuutta en mitannut mutta kävelijän askelia se ei mittaa ollankaan oikein. Olen täysikasvuinen mies, en mikään keijukainen, ja silti se ei reagoi edes herkimmällä asetuksella minunkaan askeleihini vaikka se olisi sijoitettu housun vyöhön lonkkaluuhun kiinni. Omronin mittarin mukana tuli ohje jossa sanottiin että sitä voi pitää povitaskussa, kaulalla roikkumassa ja silti se toimisi oikein. En testannut tätä, mutta on mahdollista että se silloinkin näyttäisi luotettavampaa tulosta kuin Askalitt.

Suosittelen siis välttelemään näitä halpatuotteita ja valitsemaan kunnon mittarin. Ylen Kuningaskuluttaja -ohjelma on myös testannut askelmittareita. Heillä ei ollut Askalittiä, mutta Omron ja Silva -merkkiset mittarit pärjäsivät testissä hyvin. Sinänsä tämä on kolahdus Clas Ohlsonista saamaani mielikuvaan, sillä olen yleensä ollut tyytyväinen heidän tuotteisiinsa. Nyt siis tapahtui selkeä poikkeus ja tuote ei mielestäni vastannut edes edullista hintaansa.

 

Turhaanko ne siellä Kööpenhaminassa oikein kaksi viikkoa aikaa ja rahaa tuhlaavat. Päätöksiä siellä, sitä varten te siellä olette!

 

 

Kööpenhaminassa on paljon tärkeitä ihmisiä. Siellä poltetaan kerosiinia yksityiskoneilla, mässäillään kaukaa kuljetettua ruokaa tonnikaupalla ja kurvaillaan autolla hotellien ja kokouspaikkojen väliä. Tonneittain paperia kuluu, megawateittain energiaa.

Näin käy kun suuret miehet pelastavat ilmaston.

Ja ettei mene aivan yksipuoliseksi: eräs suomalainen edustaja matkusti kokoukseen junalla - hienoa!

 

This is my answer to Antti Vilppunen's blog article Spotify Pays 30 Cents for 100 Album Playbacks . From my answer you can quess that I am a Spotify user, and I do pay the Spotify premium fee happily.

Comparing Spotify with radio station or better, internet radio station, is a more correct way to do than comparing it with buying records from record store. One might also compare the revenue stream from Spotify with the revenue stream from Pirate Bay. From the user point of view, Spotify and it’s likes is a legal way to get music from internet. If Spotify did not exist, many of the listeners would change (back) to pirate music services.

Spotify can also be seen as a death for middlemen in music business, not death for the artists. In future it will be easier for the artists to interact directly with internet music sites and forget the record companies. When all music is in the net in digital form – not physical, shipping it and selling will not need any big record labels no more and the band can create their own small label and sell their music themselves – cutting the real bad boys away from the revenue stream.